Yhtiökokoukseen osallistuminen
Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Osallistuminen edellyttää, että osakkeenomistaja on merkitty osakasluetteloon tai on ilmoittanut yhtiölle osakkeiden omistusoikeuden siirtymisestä itselleen ja esittänyt siitä luotettavan selvityksen.
Osallistumisoikeus käytännössä tarkoittaa oikeutta olla läsnä, käyttää puhevaltaa ja osallistua päätöksentekoon. Yhtiökokous on asunto-osakeyhtiön ylin päättävä taho, joten oikeus osallistua yhtiökokouksiin on osakkeenomistajan merkittävimpiä oikeuksia.
Yhteisomistajilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Vaikka yhteisomistajia on enemmän kuin kaksi on heillä kaikilla oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Omistamiensa osakkeiden äänioikeutta he voivat kuitenkin käyttää vain yhdessä, eli sitä ei voida jakaa omistussuhteiden perusteella niin, että jokainen äänestäisi omistusosuuttaan vastavalla määrällä.
Mikäli vain osa yhteisomistajista saapuu paikalle on heidän esitettävä valtuutus muilta yhteisomistajilta luvasta edustaa heitä yhtiökokouksessa. Ilman valtuutusta yhteisomistajat eivät voi käyttää omistustaan vastaavaa äänimäärää. Mikäli paikalla olevilla yhteisomistajilla ei ole esittää valtuutusta voidaan heille antaa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Poikkeuksena pidetään samassa huoneistossa asuvia avio- tai avopuolisoita, joille voidaan lähtökohtaisesti antaa oikeus edustaa ilman valtakirjaa toista osakkeenomistajaa yhtiökokouksessa. Asemavaltuutus on siis hyväksyttävä, jollei ole perusteltua syytä olettaa, että valtuutusta ei ole annettu.
Lesken osallistuminen yhtiökokoukseen
Säännös osakkeenomistajien oikeudesta osallistua yhtiökokoukseen tarkoittaa myös sitä, ettei leskellä ole oikeutta osallistua yhtiökokoukseen ilman kuolinpesän muiden osakkaiden valtuutusta. Leskelle on voitu testamentilla siirtää hallinnoimisoikeudet siten, hänellä on yhtiökokouksessa osakkeiden tuottamat oikeudet. On myös mahdollista, että perilliset valtuuttavat lesken toistaiseksi voimassa olevalla valtakirjalla osallistumaan yhtiökokoukseen, joka helpottaa huomattavasti äänivallan käyttöä.
Edustajan osallistuminen yhtiökokouksiin
Osakkeenomistajaa voi edustaa joissain tilanteissa hänen lakimääräinen edustajansa. Esimerkiksi tilanteessa jossa osakkeenomistaja on julistettu vajaavaiseksi, edustaa häntä yhtiökokouksessa hänen edunvalvojansa. Edunvalvojan on esitettävä virkatodistus tai oikeuden antama määräyskirja edustuskelpoisuuden varmistamiseksi. Kuolinpesää voi edustaa kuolinpesän osakkaiden lisäksi oikeuden määräämä pesänselvittäjä. Konkurssipesää taas edustaa oikeuden määräämä uskottu mies tai pesänhoitaja.
Avustaja
Osakkeenomistajalla tai valtuutetulla saa olla kokouksessa avustaja. Kuitenkin on määrätty niin, ettei avustajia voi olla kuin yksi. Avustaja voi käyttää osakkeenomistajan puolesta tämän äänioikeutta. Sekä avustaja että osakkeenomistaja ovat oikeutettuja käyttämään puheenvuoroja. Avustajan pätevyysvaatimuksista ei säädetä erikseen laissa, joten avustaja on osakkeenomistajan valitsema henkilö. Avustajan ei tarvitse esittää valtakirjaa tai muutakaan selvitystä osakkeenomistajalta, vaan riittävää on kun osakkeeomistaja ilmoittaa, että hänellä on kokouksessa avustaja.
Hallitus ja isännöitsijä
Hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä on oikeus olla läsnä yhtiökokouksessa, jollei yhtiökokous yksittäistapauksessa päätä toisin. Yhtiökokous voi kieltää ainoastaan yksittäistapauksissa isännöitsijän tai hallituksen jäsenen läsnäolo-oikeuden. Tälläinen päätös tarvitsee toteutuakseen yhtiökokouksen enimmäispäätöksen. Yksittäistapauksilla tarkoitetaan yksittäisen asian käsittelemistä yhtiökokouksessa, jonka ajaksi isännöitsijän tai hallituksen jäsenen läsnäolo-oikeus voidaan kumota. Tälläisiä tapauksia voi olla esimerkiksi kokous, jossa käsitellään vahingonkorvauskanteen nostamista hallitusta ja isännöitsijää vastaan.
Tilintarkastaja
Tilintarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puheoikeuttaan yhtiökokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Lisäksi säännöksessä määrätään, että tilintarkastajan on oltava paikalla, mikäli käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen. Tilintarkastajalla on siis aina oikeus olla läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa, jossa käsitellään tilinpäätösasioita.
Muiden henkilöiden läsnäolo
Yhtiökokous voi sallia muiden henkilöiden läsnäolon yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä. Tälläisiä henkilöitä voivat olla esimerkiksi urakoitsijan edustaja, valvoja tai jonkin hankkeen suunnittelija.
Asukkaiden osallistumisoikeus
Jos yhtiössä on vähintään viisi osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat, yhtiön rakennuksessa vuokraoikeuden nojalla asuvilla asukkailla on oikeus osallistua sellaiseen yhtiökokoukseen, jossa käsitellään:
- Yhtiössä noudatettavia järjestyssääntöjä
- Yhtiön yhteistentilojen käyttöä
- Sellaista kunnossapitoa tai uudistamista, joka olennaisesti vaikuttaa asukkaan huoneiston taikka yhteisten tilojen käyttöön.
Asukas saa käyttää kokouksessa puhevaltaa, mutta päätöksen tekoon he eivät voi osallistua. Puhevalta kuitenkin pitää sisällään oikeuden tehdä päätösehdotuksia. Mikäli huoneistossa asuu useita useita henkilöitä, voivat he osallistua kokoukseen yhden valitsemansa henkilön edustamina.